骨显像主要检查什么

Python
Paradigma	olio, proseduraalinen, funktionaalinen
Tyypitys	vahva, dynaaminen
Yleinen suoritusmalli	tulkattava
Muistinhallinta	roskienkeruu
Julkaistu	1990
Luoja	Guido van Rossum
Kehitt?j?	Python Software Foundation
Vakaa versio	3.13.5 (11. kes?kuuta 2025)
Merkitt?vimm?t toteutukset	CPython, Jython, IronPython, PyPy
Vaikutteet	ABC, C, Haskell, Modula-3, Icon, Lisp, Perl, Smalltalk, TCL
Vaikuttanut	Ruby, Boo, Mojo
K?ytt?j?rjestelm?	alustariippumaton
Verkkosivu	www.python.org
Uutisryhm?	comp.lang.python
Lisenssi	PSF (Python Software Foundation) lisenssi
Infobox OK

百度 这里是谢兴才的家，也是一间小型食品厂。

Python on ohjelmointikieli, jolle on tunnusomaista hyv? luettavuus, korkea abstraktiotaso ja kehittyneet kirjastot monilla eri sovellusalueilla. Python on niin kutsuttu tulkattu kieli, mik? tarkoittaa ett? sen suorituskyky on alhaisempi kuin k??nnetyn kielen.

Tioben Tiobe Indexin mukaan Python on maailman suosituin ohjelmointikieli. Pythonilla ohjelmointi on tuottavuudeltaan korkeaa jopa Javaan verrattuna.

Pythonin nousu vakavasti otettavaksi ohjelmointikieleksi k?ynnistyi Zope- ja Plone-tuotteiden my?t? sek? suositun Blender-3D-mallinnusohjelman skriptauskielen?. Toinen tulkattu kieli nimelt? Perl oli suosittu Linux-k?ytt?jien parissa. Perl avasi tiet? Pythonille demonstroimalla tulkatun kielen etuja. Python oli my?s skriptikieli ja toimi Perlin korvikkeena. Monet Linux-k?ytt?jien skriptit alkoivat perustua Pythonille ja Perlin 6-versio ei ollut kovin suosittu. Python kamppaili my?s jonkin aikaa Ruby-ohjelmointikielen kanssa, mutta ohitti sen suosiossa.

Historia

Ensimm?inen versio Python-kielest? syntyi 1980-luvun loppupuolella. Alun perin kieli tehtiin jatkoksi ABC-ohjelmointikielelle korjaamalla siin? havaittuja puutteita ja tuomalla sen piirteisiin muun muassa poikkeusten k?sittelyn. Kielen luoja Guido van Rossum on pysynyt kielen kehityksess? mukana koko sen historian ajan keskeisess? roolissa.

Python on alun perin nimetty brittil?isen komediaryhm? Monty Pythonin tunnetun Monty Pythonin lent?v? sirkus -televisiosarjan mukaan. Python-nimi koettiin lis?ksi tarpeeksi lyhyeksi, yksil?iv?ksi sek? sopivan mysteeriseksi. Kielen dokumentaation koodiesimerkeiss?kin pyrit??n v?ltt?m??n liiallista vakavuutta satunnaisilla viittauksilla ryhm?n tuotantoon..

Alkuper?isest? Python-kielest? jalostettu Python 2.0 julkaistiin 16. lokakuuta 2000. Kielen toinen t?ysversio sis?lsi useita uusia ominaisuuksia, mukaan lukien t?ydellisen roskienkeruumekanismin ja Unicode-tuen. Suurin muutos tapahtui kuitenkin itse kielen kehitysprosessissa, jossa Python-yhteis?lle annettiin vapaammat k?det osallistua mukaan kielen kehitykseen .

Joulukuussa 2008 ilmestynyt Pythonin versio 3.0 toi kieleen jonkin verran uudistuksia. Periaatteena sen kehityksess? oli v?hent?? ominaisuuksien rinnakkaisia toteutustapoja poistamalla vanhoja tapoja tehd? asiat. T?st? seuraa, ettei kielen uusin versio ole taaksep?in yhteensopiva, eiv?tk? 2-versioiden mukaiset ohjelmat siis v?ltt?m?tt? toimi sellaisenaan. Muutoksia ovat muun muassa:

• print-avainsanan korvaaminen print()-funktiolla
• raw_input-funktion korvaaminen yksinkertaisempaan input-funktioon
• with-lause
• Jako-operaattorin / toiminnan muuttaminen niin, ett? int/int palauttaa float-tyyppisen luvun. Vanhaa jakolaskuoperaattoria voidaan viel? k?ytt?? kirjoittamalla //

Version 3 ja sen tuomien muutosten k?ytt??nottoa on pyritty tukemaan monella tavalla. Versiolla 2.5 voi ottaa jo k?ytt??n joitain uudistuksia komennolla from __future__ import *. Samoin versiolla 2.6 voidaan ottaa k?ytt??n kaikki version 3.0 tuomat uudistukset. Lis?ksi Python 2.6:lla voidaan aktivoida varoitukset vanhanmallisen koodin k?yt?st?. T?m? helpottaa vanhanmallisen l?hdekoodin muuttamista versiolle 3.0 sopivaksi. Lis?ksi saatavilla on 2to3 ty?kalu, joka muuttaa valtaosan 2-sarjan koodista 3-versioon.

Ominaisuudet

• Tuottavuus: Pythonista on sanottu, ett? sit? k?ytt?en ohjelmoija voi olla 10 kertaa tuottavampi kuin Javaa k?ytt?en ja 100 kertaa tuottavampi kuin C-kielt? k?ytt?en.
• Luettavuus: Yleisesti ottaen luonteenomaista Pythonille on pyrkimys selke??n ja luettavaan ohjelmakoodiin. Kauneuden ja yksinkertaisuuden tavoitteleminen ovat keskeinen osa kielen suunnittelufilosofiaa.
• Interaktiivisuus: Python on tulkattava kieli, eli ohjelmat ovat valmiita ajettaviksi v?litt?m?sti k??nt?m?tt? niit? ensin. Erityisesti t?m? lis?? kielen interaktiivisuutta eli mahdollistaa ohjelmoimisen ja testaamisen lyhyiss? sykleiss?.
• Paradigmaattisuus: Python-kielt? on kehitetty tukemaan useita ohjelmointitapoja; erityisesti sit? voi k?ytt?? oliopohjaisena, proseduraalisena tai funktionaalisena ohjelmointikielen?.
• Dynaamisuus: Pythonissa esim. muuttujan tyyppi? ei erikseen m??ritell?, vaan se m??r?ytyy siihen tallennettavan objektin tyypin perusteella ajon aikana. Python-k??nt?j?t eiv?t siis tee tyyppitarkistuksia k??nn?saikaisesti, jolloin virheet aiheuttavat p??s??nt?isesti ajonaikaisia poikkeuksia. T?m? voi helpottaa yksinkertaisempien ohjelmien interaktiivista kehityst?, mutta vaikeuttaa monimutkaisempien ohjelmien kehityst?.

Interaktiivinen tulkki

Pythonia voi kokeilla helposti interaktiivisen tulkin avulla:

>>> print("Hello, world!")
Hello, world!
>>> 2*42 
84
>>> # M??ritell??n funktio ja kutsutaan sit?:
>>> def tuntipalkka(palkka, aika):
>>>     return palkka / aika
>>>
>>> tuntipalkka(210, 8)
26.25

Esimerkki syntaksista

n = int(input('Type a number, and its factorial will be printed: '))

if n < 0:
    raise ValueError('You must enter a non-negative integer')

factorial = 1
for i in range(2, n + 1):
    factorial *= i

print(factorial)

K?ytt?aiheet

Python on yksi suosituimmista ohjelmointikielist?, joten sille on kehitetty runsaasti suosittuja kirjastoja, ohjelmistokehyksi? ja rajapintoja, joiden avulla voidaan luoda paljon erilaisia sovelluksia esim. numeerisen laskennan, grafiikan ja web-kehityksen alueilla.

Numeerinen laskenta ja tieteellinen laskenta

Pythonia voi k?ytt?? aina yksinkertaisesta numeerisesta laskennasta datatieteeseen ja vaativaan tieteelliseen laskentaan (esim. kirjastot NumPy, SciPy, skicit-learn, pandas,). Kuvaajien tekemiseen on useita suosittuja kirjastoja (esim. matplotlib, seaborn, plotly, bokeh). Scipy on riippuvainen NumPy kirjastosta. Seaborn perustuu matplotlib kirjastoon.Pythonille on saatavana PyTorch ja TensorFlow-kirjasto, jotka liittyv?t koneoppimiseen.

Kuvat ja graafiset k?ytt?liittym?t

Pythonissa itsess??n ei ole mahdollisuutta ladata kuvia tai muuta mediaa, mutta t?m? onnistuu esimerkiksi Pygame-moduulin (ks. Simple DirectMedia Layer) tai Pygletin avulla. Python sis?lt?? Tkinter-kirjaston Tk-k?ytt?liittym?kirjaston k?ytt??n, mik? tulee Pythonin standardiasennuksessa. Pythonilla voidaan tehd? graafisia k?ytt?liittymi? muun muassa k?ytt?m?ll? C++-kielell? kirjoitettua Qt-k?ytt?liittym?kirjastoa. My?s esim wxPython-, PySide- ja Kivy-kirjastolla voi tehd? GUI-ohjelmia.

Verkkosivustojen tekeminen WSGI-rajapinnalla

Python on yleistynyt verkkosivustojen ohjelmointikielen? ja Python-kielelle on saatavilla sek? minimaalisia ett? kehittyneit? kehitysymp?rist?j? (esim. Django). Pythonia voidaan ajaa palvelimella WSGI (Web Server Gateway Interface) -rajapinnan avulla, joka on viime aikoina kehitetty Pythonilla toteutettujen verkkosivustojen suorituskykyist? ajoa varten. Muita kehitysymp?rist?j? verkko-ohjelmointiin on esimerkiksi web2py ja TurboGears.

Rajapinnat yleisille tietokantaohjelmistoille

Pythonille on saatavilla rajapintoja tietokantojen (MySQL, PostgreSQL, SQLite) k?sittelyyn. Python 3 sis?lt?? SQLite-tietokannan standardikirjastossa (sqlite3).

C- ja C++ -laajennukset sek? CUDA

Pythonia voi laajentaa C- ja C++-ohjelmointikielill?. Toisaalta Pythonia voi sis?llytt?? C- ja C++-kielisiin ohjelmiin skriptikielen?. Mainittavaa on my?s kyky vuorovaikuttaa matlabin kanssa. Nvidian grafiikkapiirien CUDA-ohjelmointi on mahdollista Pythonilla; t?ll? tavalla laskenta voidaan antaa grafiikkapiirin rinnakkain suoritettavaksi.

Oliopohjainen ohjelmointi Pythonissa

Python tukee oliopohjaista ohjelmointia (OOP), joka on ohjelmointiparadigma, jossa keskityt??n objektien ja luokkien k?ytt??n. T?m? l?hestymistapa on yleinen monissa ohjelmointikieliss?. Pythonin avulla ohjelmoijat voivat luoda olioita k?ytt?j?n m??ritt?mien luokkien perusteella. Luokat m??ritell??n Pythonissa class-avainsanalla, ja ne toimivat suunnitelmina olioille, jotka voivat sis?lt?? ominaisuuksia (attribuutteja) ja toimintatapoja (metodeja).

Esimerkiksi:

class Ajoneuvo:
    def __init__(self, merkki, malli):
        self.merkki = merkki
        self.malli = malli
    
    def esittele(self):
        return f"T?m? on {self.merkki} {self.malli}."

Yll? olevassa esimerkiss? `Ajoneuvo`-luokka sis?lt?? konstruktorin `__init__`, joka asettaa auton merkin ja mallin. `esittele`-metodi puolestaan tulostaa tiedot ajoneuvosta.

Oliopohjaisen ohjelmoinnin (OOP) etuna on erityisesti koodin uudelleenk?ytett?vyys ja modulaarisuus.

Periytyminen Pythonissa

Periytyminen on OOP:n keskeinen ominaisuus, joka mahdollistaa uuden luokan m??ritt?misen olemassa olevan luokan pohjalta. Python tukee periytymist?, jossa aliluokka voi peri? yliluokan ominaisuudet ja metodit. T?m? mahdollistaa olemassa olevan koodin uudelleenk?yt?n ja helpottaa ohjelman laajentamista ja yll?pitoa.

Esimerkki periytymisest?:

class Polkupyora(Ajoneuvo):
    def __init__(self, merkki, malli, vaihteet):
        super().__init__(merkki, malli)
        self.vaihteet = vaihteet

    def esittele(self):
        return f"T?m? on {self.merkki} {self.malli} polkupy?r?, jossa on {self.vaihteet} vaihdetta."

T?ss? esimerkiss? `Polkupyora`-luokka perii `Ajoeneuvo`-luokan ominaisuudet ja metodit, mutta lis?? siihen oman `vaihteet`-attribuutin ja muokkaa `esittele`-metodia kertomaan my?s vaihteista.

ajoneuvo1 = Ajoneuvo("Toyota", "Corolla")
print(ajoneuvo1.esittele())

pyora1 = Polkupyora("Tunturi", "XC", 7)
print(pyora1.esittele())

T?ss? esimerkiss? luodaan `Ajoneuvo`-olio ja `Polkupyora`-olio, ja molempien `esittele`-metodit tulostavat niille ominaiset tiedot.

Rakenne

Pythonissa kaikki rakenteet m??ritell??n objekteina, joilla on identiteetti (id()), tyyppi (type()) ja arvo. Objektin tyyppi kertoo, millaisia operaatioita se sallii ja mit? arvoja se voi saada. Identiteettin? toimii CPython-toteutuksessa objektin osoite muistissa.

Paketit ja moduulit

Korkeimmalla hierarkian tasolla Python-ohjelmat muodostuvat paketeista ja moduuleista. Paketit ovat erityisi? moduuleja, jotka vastaavat tiedostoj?rjestelm?n kansioita, siin? miss? varsinaiset moduulit vastaavat tiedostoja n?iss? kansioissa. Moduuleihin viitataan tiedostopolun tavoin mallillaimport paketti.alipaketti.moduuli as mdl ja niill? on attribuutteja kuten __name__ ja __file__. Tavallisia paketteja voidaan m??ritell? lis??m?ll? kansioon__init__.py-niminen tiedosto, jolloin Python tulkitsee t?m?n kansion Python-paketiksi ja kansiossa olevat Python-tiedostot moduuleiksi. Python-skriptin ajon aloittava moduuli saa nimen__main__ (eli__name__ == "__main__" on totta).

Luokat ja funktiot

Python-tulkki ajaa ohjelmat blokkeina yhdess? kehyksess? kerrallaan. Blokkeja muodostavat hierarkisesti skriptit, moduulit, luokat ja funktiot. Nimet n?kyv?t vain kunkin blokin sis?ll?, ellei n?kyvyytt? olla muutettuglobal- tai nonlocal-avainsanoilla, tai kyseess? ole funktio, jolloin nimet n?kyv?t kaikille funktion sis?lt?mille blokeille.

Sanastollisesti kukin koodiblokki koostuu nimist? (muuttuja), avainsanoista (for), literaaleista (2.5), operaattoreista (==), erottimista (() ja n?iden muodostamista fyysisist? ja loogisista riveist?. Python k?ytt?? lauseiden ryhmittelyyn sisennyst? – ei kaarisulkeita kuten monet muut kielet. Kaksoispisteit? k?ytet??n koottuja lauseita aloitettaessa (esim.for i in range(10):), mutta muuten uusi rivi ja oikea sisennys riitt?? rivin ja lauseen p??tteeksi.

Luokat m??ritell??n syntaksillaclass Luokka(Yl?luokka1, Yl?luokka2): ja luokan sis?lt? sisennet??n t?st?, mik? luo paikalliseen ymp?rist??n luokka-objektin. Luokassa m??riteltyj? muuttujia kutsutaan attribuuteiksi ja funktioita metodeiksi. Metodien ensimm?inen argumentti ottaa vastaan aina objektin ja argumentin nimen? k?ytet??nself, jolloin metodia voidaan kutsua tyylill?objekti.metodi(). Luokille voidaan antaa erityisi? metodeja, jotka m??rittelev?t, mit? Pythoniin sis??nrakennetut operaattorit ja funktiot tekev?t kyseisen tyypin objekteille (engl. operator overloading). N?it? ovat muun muassa__init__()(alustus),__str__()(tekstiesitys),__lt__()(<-operaattori) ja__eq__()(==-operaattori). Uusi luokka voi siten emuloida sis??nrakennettuja tyyppej?, kun sille m??ritell??n tarvittavat erityismetodit.

Funktiot m??ritell??n tyylill?def func(arg=None, *args, **kwargs): ja funktion sis?lt? sisennet??n t?st?, mik? luo paikalliseen ymp?rist??n kyseisen nimisen funktio-objektin.=m??rittelee parametrille oletusarvon,*kaappaa ylim??r?iset nime?m?tt?m?t argumentit yhteen tuple-objektiin ja**kaappaa ylim??r?iset nimetyt argumentit yhteen sanakirjaan. Funktion argumentiksi voidaan antaa my?s lauseke; t?ll?in vaaditaan, ett?*lausekepalauttaa generaattorin ja**lausekepalauttaa kuvauksen (esim. sanakirjan). Funktioita m??ritelless? tyyppivihjeet ovat muotoadef func(x: Tyyppi) -> Tyyppi:. Ennen funktion m??ritelm?? voi lis?ksi olla useita ns. decorator-lauseita – mallia@deco(arg)– jotka ottavat funktion argumenttina ja palauttavat sen jollakin tavalla muunnettuna.

Kootut lauseet

Luokkien ja funktioiden lis?ksi koottuja lauseita ovat

• toistamiseenfor x in y tai while ja n?iss?break ja continue
• ehdolliseen suorittamiseen perinteinenif..elif..elsetai hahmonsovituksenamatch..case..case ja hahmom??ritelmiss? esim.if(engl. guard),|(tai) ja_(mit? tahansa)
• poikkeuksienhallintaantry..except..as..else..finally ja
• kontekstinhallintaanwith..as(yleens? avoin tiedosto).

Lauseita

Yksinkertaisia lauseita Pythonissa ovat muun muassa

• muuttujaan sijoittaminen kuten x = [1, 2]
• operaattorisijoittaminen kuten x += 1(sama kuinx = x + 1)
• tyyppiannotaatiot kuten x: int = 1
• assert, joka testaa sen j?lkeen kirjoitetun ehdon
• return, joka pys?ytt?? funktion ja palauttaa objektin (taiNone)
• import x as y tai from x import y as z, joka tuo moduulin sis?ll?n k?ytt??n
• break, joka pys?ytt?? ymp?r?iv?n silmukan
• continue, joka siirt?? ymp?r?iv?n silmukan suoraan seuraavaan toistoon
• del, joka poistaa nimen tai korvaa arvon tyhj?ll?
• yield, joka tekee funktiosta generaattorin ja palauttaa objektin (toistuvasti)
• raise, joka toimeenpanee poikkeuksen
• pass jota ei tee mit??n
• global, joka tuo nimen k?ytett?v?ksi ylimp??n nimiavaruuteen, ja
• nonlocal, joka mahdollistaa p??syn ulommissa n?kyvyyksiss? m??riteltyihin nimiin.

Lausekkeita

Lausekkeita Pythonissa ovat muun muassa

• nimet kuten muuttuja tai __yksityinen_funktio
• literaalit kuten "string" ja 1.56
• lausekelistat kuten 1.2, 5.5, 10.2 tai ()
• n?kym?t kuten [1,2,3], {"yksi", "kaksi"} ja {"avain": 1.2}(huom. listan?kym? voi sis?lt?? literaalien lis?ksi my?s ns. comprehension-lauseen mallia[..for..in..if..])
• nimett?m?t generaattorit kuten (x^2 for x in range(10))
• attribuuttireferenssi kuten objekti.muuttuja
• tilaukset kuten objekti[5](__getitem__())
• viipaloinnit kuten nimi[0:10:2]
• kutsut kuten nimi()
• await-lauseke, joka tauottaa ko-rutiinin ajon
• potenssioperaattori**
• un??riset operaattorit kuten +5, -2 ja ~x(__invert__())
• bin??riset aritmeettiset operaattorit+, -, *, @(matriisitulo),/, //(__floordiv__()) ja%(__mod__())
• bin??riset bittioperaattorit|(tai),&(ja) ja^(poissulkeva tai)
• vertailulausekkeet<, >, ==, >=, <=, !=, in, not in, is ja is not
• Boolen operaattoritand, or ja not(huom.and ja oreiv?t palauta totuusarvoja vaan viimeisimm?n lausekkeen arvon, ja Boolen operaatioissaNone, 0 ja tyhj?t tietorakenteet saavat my?s totuusarvonFalse)
• mursu-operaattori:=, joka antaa nimen lausekkeelle ja palauttaa sen arvon
• tiivis ehtolausex if y else z ja
• nimett?m?t funktiot kuten lambda x, y: x**y.

Tyypit

Sis??nrakennettuja tyyppej? ovat muun muassa

• numerotyypit kuten numbers.Number, numbers.Integraleliint ja bool, numbers.Realelifloat ja numbers.Complexelicomplex
• None, joka edustaa puuttuvaa arvoa
• sekvenssityypit kuten str, tuple, bytes, list, bytearray, array
• kuvaustyyppidict(sanakirja)
• kutsuttavat tyypit kuten k?ytt?j?n m??rittelem?t ja sis??nrakennetut funktiot, metodit, generaattorit, ko-rutiinit, instanssimetodit, luokat ja luokkainstanssit
• moduulit, jotka edustavat loogista joukkoa objekteja
• I/O, joka edustaa avoimia tiedostoja
• NotImplemented, joka edustaa puuttuvaa toteutusta
• Ellipsis tai ... jota k?ytet??n p??asiassa viipalointilausekkeissa edustamaan jotakin jatkumoa tai v?li?
• sis?iset tyypit kuten koodi-, ajokehys-, traceback- ja viipaleobjektit sek? staattisten metodien ja luokkametodien objektit.

Python on dynaamisesti tyypitt?v?, joten Pythonissa voidaan k?ytt?? ns. ankkatyypityst? (engl. duck typing) eli objektin attribuutteja ja metodeja k?ytet??n varsinaisesta tyypist? huolimatta ja mahdolliset tyyppivirheet otetaan vastaan ja k?sitell??n ("helpompi pyyt?? anteeksi kuin lupaa"). Kun tyyppivirheit? ei ole, objekti on k?yt?nn?ss? haluttua tyyppi?, koska sill? on sama rajapinta ("liikkuu ja vaakkuu kuin ankka, eli kyseess? on ankka"). Ankkatyypityksell? voidaan toteuttaa n?in olio-ohjelmoinnin polymorfinen korvaus ilman periytymist? ja eksplisiittist? riippuvuutta valittuun tyyppiobjektiin.

Ko-rutiinit

Ko-rutiinit (esim.async def func(x):) ovat erityisi? funktioita, jotka sallivat ajon tauottamisen ja jatkamisen k?ytt?m?ll? avainsanojaawait, async for ja async withlauseita.

Generaattorifunktiot

Generaattorifunktiot palauttavat generaattorin, jolla on__next__(), send, throw() ja close()-metodit. Tyypillisestifor-silmukka k?ytt?? sit? tuottamaan (yield) arvoja silmukkaan – n?in koko iteroitavaa objektia ei tarvitse pit?? muistissa kerralla. Generaattorikorutiini on t?t? vastaava, mutta asynkroninen.

K?ytt?

Python-tulkkia k?ytet??n p??asiassa komentorivilt? antamalla ensimm?isess? argumentissa Python-skriptin tiedostonimi (esim.python hei-maailma.py). Python-tulkin aloitusymp?rist?ss? on alustettuna kolme moduulia –sys, builtins ja __main__– ja kaikki sis??nrakennetut ja standardimoduulit ovat k?ytett?viss?import-lauseella. Interaktiivisessa tilassa tulkki k?sittelee yhden lauseen kerrallaan, muuten koko l?hdetiedoston.

Ymp?rist?nhallintaohjelmat (esim. conda, venv) mahdollistavat useiden eri Python- ja kirjastoversioiden k?yt?n samassa k?ytt?j?rjestelm?ss? ilman konflikteja.

Ohjelmistot

Versionhallintaj?rjestelm? GNU Bazaar sek? siit? forkattu Breezy on toteutettu Pythonilla. Avoimen l?hdekoodin Odoo-yritysohjelmisto, jota k?ytt?? 19 000 yrityst?. Syv?oppimiseen perustuva teko?lyohjelmisto, Stable Diffusion on kirjoitettu t?ysin Pythonilla. Stable Diffusion onkin yksi suosituimmista, tehokkaimmista ja monipuolisimmista teko?lyist? joka pystyy luomaan kuvia pelk?n sy?tetyn tekstin perusteella.

Sivustot ja kuluttajasovellukset

Pythonilla (suurimmaksi osaksi p??kielen?) on kirjoitettu my?s lukuisia muita tunnettuja sovelluksia ja sivustoja kuten YouTube, Google, Spotify, Instagram, Reddit, Dropbox ja Quora.

Toteutukset

Python-kielest? on tehty useita toteutuksia. Tunnetuimmat ovat C-ohjelmointikielell? tehty alkuper?inen (kielen m??rittelev?) toteutus ja Java-ohjelmointikielell? tehty Jython. Muita toteutuksia ovat esimerkiksi IronPython .NET- ja Mono-alustoille sek? Python-kielell? itsell??n uudelleentoteutettu PyPy. Mobiilialustoista Python on sovitettu my?s Symbian S60 -alustalle . Lis?ksi kielest? on kehitetty Maemo-alustaan optimoitu versio . Sulautettujen j?rjestelmien ohjelmointiin on my?s MicroPython.

Python-tulkki ja -kirjastot on kehitetty avoimen l?hdekoodin projektina, ja niit? levitet??n Pythonin oman lisenssin (Python Software Foundation License) alaisena, joka on yhteensopiva my?s GPL-lisenssin kanssa. Pythonin lisenssi sallii lis?ksi kaikenlaisen kaupallisen k?yt?n ja jopa kaupallisen uudelleenlevitt?misen.

Python-koodin tulkitseminen ja ajoa edelt?v? optimointi saattavat joskus olla hitaita prosesseja, ja Pythonia ajetaankin useimmiten tavukoodina hieman Javan tapaan. T?m? vie ohjelman suorituksesta pois yhden hitaammista vaiheista, tulkkaamisen tavukoodiksi; tulkkaamattoman Python-skriptin ajaminen saattaa olla moninkertaisesti tavallisen C-kielisen ohjelman ajamista hitaampaa.

Aiheesta muualla

• Python-kielen kotisivu (englanniksi)
• Ilmainen Python3-verkkokurssi
• Suomenkielinen Python-opas (122ss.) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomenkielinen Python-grafiikkaohjelmointiopas (92ss.) (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomenkielinen Python-opas graafisten k?ytt?liittymien toteuttamisesta (50ss.)
• Ohjelmointiputka: Python 3 -opas
• Vanhala, Erno; Nikula, Uolevi: Python 3 – ohjelmointiopas, versio 1.0 (2010)
• MicroPython